1. Luku – Kirjeitä ex-miehilleni

Rakas Joukko,

muistatko meidän ensimmäisen suudelman Mascotin edessä Hämeentien ja Neljännen Linjan risteyksessä? Se tapahtui meidän ensimmäisten treffien päätteeksi. Mä lähdin siitä jatkamaan kotiin ja annoin pienen läpsyn sun pepulle samalla huutaen: ”Have fun!”. Lähdit jatkamaan iltaa sun ystävien kanssa. Mä leijuin kotiin ja olin täysin sun lumoissa. ”Have fun!” oli meidän ensimmäinen lausahdus, joka jäi elämään. Ja niitä tuli tasaisen kovaan tahtiin lisää. Siitä mä tykkäsin meidän suhteessa tosi paljon. Hölmöjä sanontoja, jotka vain me tajuttiin.

Meillä oli myös omanlainen huumori. Sait mut nauramaan niissä vaikeimmissakin hetkissä. Luulen, että se oli meidän suhteen kantavin voima. Me naurettiin paljon! Meidän tapailu muuttui aika nopeasti seurusteluksi ja 9 kuukautta ekoista treffeistä, meille saapui niin rakas Reino ”Rosvo” Ryökäle. Se oli tietysti ihanaa aikaa, mutta myös aika myrskyisää. Monet illat itkin Reinon kanssa, kun sä olit viilettämässä yössä. Se oli yksi asia, mitä mä en vieläkään täysin ymmärrä. Miksi sulle oli tärkeämpää bailata lähes joka viikonloppu ystävien kanssa? Eron jälkeen mä olin sulle tosi vihainen pitkän aikaa. Se oli tarpeellista mun oman toipumisen kannalta.

Meidän suhde ei tosiaan ollut se kaikista helpoin. Oltiin tosi huonoja seurustelemaan molemmat. Tai ei ehkä oltu toisillemme ne oikeat ihmiset. Rakkautta meillä oli, mutta ei kykyä rakastaa ja olla rakastettavana. Me yritettiin kaikkemme ja oltiin vähällä myös avioitua. Näin jälkikäteen ajateltuna, se olisi ollut maailman huonoin idea.

Oli meillä tietysti paljon ihania aikoja yhdessä. Ei me oltais oltu niin pitkään yhdessä, jos näin ei olisi ollut. Vietnamin reissu meidän suhteen alkuaikana oli yksi ikimuistoisimmista reissuista. Siellä sattui ja tapahtui. Onneksi ryöstöstä ja passien unohtelusta selvittiin hengissä. Myös legendaarinen juhannuspurjehdus on jäänyt muistoihin. Saatiin väistettyä Silja Line ja selvittiin pelkällä säikähdyksellä. Kaksi kuukautta Los Angelesissa lujitti meidän suhdetta. Oltiin lähestulkoon koko reissu kahdestaan. Oltiin toistemme tukipilarit ja luottoihmiset. Sun kanssa seikkailu oli aina ihanaa. Rentous, huumori ja nauru sai mut aina rakastumaan suhun vähän lisää.

Sun kanssa aloitin matkan omaan itseeni. Mun mustasukkaisuus oli varmasti sulle myös raskas taakka. Itselleni se ainakin oli. En tykännyt siitä Laurasta ja näin jälkiviisaana se varmasti kuormitti meidän suhdetta paljon. Meiltä puuttui luottamus toisiimme. Sitä yritettiin rakentaa monta kertaa uudestaan, mutta epäonnistuttiin siinä joka kerta. Kaikki ne riidat, myrskyt ja ahdistukset sai mut menemään terapiaan. Ilman suhdetta sun kanssa, en pakolla olisi mennyt juttelemaan ammattilaiselle ja en olisi se Laura, kuka nyt olen.

Sä opetit mulle paljon elämästä. Me tullaan tosi erilaisista taustoista. Sun kautta näin, miten erilaisia perheitä ja ihmisiä on. Miten elämää ja maailmaa voi katsoa niin monelta eri kantilta. Sun mielenkiinto maailmaan ja sen salaisuuksiin on inspiroivaa. Se, että oltiin samalla alalla, oli siinä hetkessä mulle tosi tärkeää. Pystyttiin tsemppaamaan toisiamme ja ymmärrettiin toistemme elämän rytmi.

Sä olit mun siihen astisen elämäni tärkein parisuhde. Se ei ollut unelmien rakkaustarina. Se ei ollut turvallinen kotipesä. Meillä oli paljon tunteita, mutta ennen kaikkea ystävyyttä. Siitä olen edelleen kiitollinen ja onnellinen. Ihanaa, että sä olet pysynyt mun elämässä vieläkin, vaikka ollaan jatkettu elämiämme erillään.

Haluan sanoa sulle kiitos ja samalla pyytää anteeksi. En varmasti aina ollut se paras mahdollinen kumppani. Hukkasin itseni monta kertaa sun kanssa ja sitä pyydän myös itseltäni anteeksi. Jos oltaisiin tavattu 10 vuotta myöhemmin, meidän rakkaustarina saattaisi olla täysin erilainen. Elämä kuljetti meidät silloin yhteen ja me tehtiin parhaamme siinä hetkessä. En vaihtaisi sitä suhdetta mihinkään. Okei, muutaman riidan jättäisin väliin, mutta se on mennyttä ja niiden kanssa voi elää.

Haluan sulle vain ja ainoastaan kaikkea hyvää ja rakkautta. Sulla on ihana uusi puoliso ja lapset. Meillä on ihana ystävyyssuhde ja Rökön yhteishuoltajuus. Toivon hartaasti, että meidän ystävyys kestää läpi elämän. Sulle on aina se oma possulokero mun sydämessä ja tulen rakastamaan sua aina. Muista se. Jottei tämä mene täysin herkistelyksi, niin muistele meidän bordellireissua. Saat hyvät naurut Urpå.

Rakkaudella,

Sun Tora

PS. Väsyttä!!

 

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: