Kuka on Larzi?

Omaelämäkerta

Lapsuuteni oli kovin tavallinen espoolainen lapsuus. Asuimme lintukodossa Espoossa, jossa meri oli lähellä ja lapset leikkivät pihoilla naapureiden kanssa. Elämä oli helppoa. Äitini oli yksityisyrittäjä, isäni lentokapteeni ja veljeni pelasivat jalkapalloa sekä menestyivät koulussa. Sitten olin minä, perheen kuopus. Olin ujo, mutta samalla rämäpää. Halusin olla kuin isoveljeni. Vihasin pukeutua mekkoihin, jotka äitini pakotti koulun kevätjuhliin. Löysin intohimoni telinevoimistelusta. Se toi elämääni sitä kaivattua vauhdin tunnetta ja tavoitteellisuutta. Pääsin nuorten maajoukkuevalmennettaviin ja viikkoni muodostuivat lähinnä koulusta ja treeneistä. Se ei vielä riittänyt. Musiikki oli tärkeää suvussamme, etenkin isoisälleni. Piano- ja teoriatunnit musiikkiopistossa oli käytävä. Koulussa piti myös menestyä. Se tuntui päivänselvältä. Piti olla hyvä kaikessa mihin ryhtyi ja usein se myös onnistui. Se on muokannut elämääni niin hyvässä kuin pahassa.

Voimistelu vaihtui tanssiin yläkoulu-iässä. Se oli elämäni käännekohta. Urheilu muuttui taiteeksi. Tanssin fyysisyys paikkasi urheilun aukkoa, minkä lisäksi itseilmaisu liikkeen keinoin vapautti mieleni. Lukioon tultaessa yhä varmemmin tiesin, että taiteellinen maailma oli minua varten. Sibelius-lukion tanssilinja mahdollisti työt teatterissa, jonka tunsin omakseni.

Valmistumisen jälkeen minun oli päästävä tanssimaan. Lähdin New Yorkiin treenaamaan. Siellä tajusin, mitä esiintyvältä taiteilijalta vaaditaan. Olin valmis kohtaamaan epävarmuuden elannostani ja ottamaan sen riskin. Päätin, että minusta tulee tanssija ja esiintyjä.

Olen ollut onnekas ja saanut tehdä töitä rakastamallani alalla. Olen esiintynyt niin teatterin lavalla kuin artistin taustatanssijana Hartwall-arenalla. Olen saanut näytellä tv-sarjoissa ja mainoksissa. Olen tehnyt urani taiteen ja viihteen parissa. Olen saavuttanut unelmani. Kuitenkin tunnen, että jotain vielä uupuu. Uskon, että ihminen ei ole ikinä valmis. Haluan haastaa itseäni ja löytää uusia työkaluja ja tapoja tehdä työtäni, elämäntapaani. Haluan löytää taiteilijuuteni sisimmän olemuksen.

Unelmoin tällä hetkellä pääroolista jossain siistissä action/draama/etsivä- leffassa, jossa saisin näytellä vahvaa ja itsenäistä naista.

Tässä pieni raapaisu elämästäni. Siihen kuuluu nykyään myös ihana puoliso, bonuslapset ja kaksi hönttikoiraa. Olen onnellinen, kun lähelläni on paljon ihania ihmisiä. Hyvät suhteet perheeseen ja ystäviin on mulle tosi tärkeitä. Koen, että sisäinen rauha on tie onneen.

Ilman sisäistä rauhaa millään ulkoisilla saavutuksilla ei ole merkitystä.

Peace and love,

Larzi

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: